Oliko äiti  ihan  pakko mennä sairastumaan?! Häh! Kaiken sen jälkeen, mitä ollaan jo koettu niin perheen ulkopuolisilta kuin isänkin toimesta niin oliko ihan pakko? Ekan kerran jotenkin ymmärrän, mutta tämä toinen kerta on jo liikaa. Saan kuunnella martyyri ulinaa ja mussutusta, vaikka en voi asiolle YHTÄÄN mitään!!! En ole sinun äitisi, sinä olet minun äitini. sinun äitisi on jo kuollut ja kuopattu ja hyvä niin. Suututta niin,että meinaa verisuoni katketa päästä, kun taas joutuu miettimään, että mitä nyt tapahtuu? Mitä minä teen jos kuolet jo nyt? Miksi tämä ei voi jo loppua? Miksi tämän elämän pitää olla näin vitun vaikeeta!?!?

Nyt tuli tylyä tekstiä, mutta kai se viha on parempi purkaa tänne eikä esim. henkilölle itselleen, jolla on jo valmiiksi huono olo.... vaikka äitini sairaus ei varsinaisesti olekkaan itse aiheutettua niin tietyt valinnat ovat edesauttaneet taudin syntyä ja myös äitini käyttäytymiseen sairauden aikana... Turha kai jossitella, mutta alkaa kyllästyttää jo nämä jatkuvat vastoinkäymiset toisten ihmisten tekojen ja sanojen takia!